Klubitalotoiminta on yksi tuloksellisiksi osoitetuista avohuollon mielenterveyspalveluista. Suomessa valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot hyötyvät jo nyt mielenterveyskuntoutujien 25 Klubitalon toiminnasta noin 10–11 miljoonaa euroa vuodessa. Hyöty syntyy mm. kuntoutujajäsenten sairaala- ja muiden palvelujen vähenevästä käytöstä. Arvio perustuu vastaavasta toiminnasta Ruotsissa tehtyihin laskelmiin, mutta samankaltaisiin tuloksiin on päästy myös aiemmin Vates-säätiössä tehdyissä selvityksissä.
Useiden kansainvälisten ja suomalaisten tutkimusten mukaan säännöllisesti klubitalotoimintaan osallistuneiden henkilöiden psykiatrisen sairaalahoidon käyttö ja kustannukset alenivat seuranta-aikana keskimäärin 75 prosenttia verrattuna jäsenyyttä edeltäneeseen vertailujaksoon. Pelkästään avohoidon mielenterveyspalveluja käyttäneiden jäsenten avopalvelujen käyttö väheni neljänneksen. Lisäksi avohoitoryhmän kustannukset alenivat keskimäärin 38 prosenttia seuranta-aikana.
– Yhdessä muiden tehostettujen avohoidon mielenterveyspalvelujen kanssa klubitalotoiminta alentaa merkittävästi psykiatrisen terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Lisäksi toiminta parantaa mielen sairauksista kuntoutuvien henkilöiden ja heidän läheistensä kokemaa palvelujen laatua, sanoo sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Esko Hänninen.
OECD suositteli vuonna 2014 mielenterveyspolitiikan arviointiraportissaan, että Suomessa tulisi tehostaa siirtymistä sairaalakeskeisestä avohoito- ja yhteisökeskeiseen toimintaan. Vaikka Suomessa on ollut voimassa 1990-luvun alusta lähtien laki, joka velvoitti järjestämään mielenterveyspalvelut ensisijaisesti avohoitona, yhä vielä mielenterveyspalveluiden resursseista keskimäärin 75 prosenttia on sitoutunut psykiatriseen sairaalahoitoon.
Lisätietoa: Mieleni minun tekevi -kirja (pdf)
